Suomi voisi olla rakentamisen kiertotalouden mahtimaa
Diplomi-insinööri Pekka Huovila näkee kiertotalouden maallemme valtavana potentiaalina. Huovila toimii Green Building Council Finlandin koordinaattorina kansainvälisessä YK:n Kestävät rakennukset ja rakentaminen (SBC) -ohjelmassa. Ohjelman myötä jaetaan tietoa hyvistä kestävän rakentamisen käytännöistä, luodaan verkostoja ja vauhditetaan alan innovaatioita sekä käynnistetään konkreettisia hankkeita.
”Suomi voisi halutessaan olla kokoaan suurempi rakentamisen kiertotalouden edistäjä. Meillä on monista maista poiketen asiat järjestelmän eli rakentamisen sekä kaavoituksen määräysten ja valvonnan tasolla pitkälti hoidossa. Myös hyviä hankkeita on vireillä ympäri Suomea. Sellaista tietotaitoa kaivattaisiin maailmalla. Suomea myös pidetään maailmalla edelläkävijänä näissä asioissa”, toteaa Huovila.
Materiaalien luokitus pitäisi saada joustavammaksi
Vaikka Suomi koetaan edelläkävijäksi, esimerkiksi purkujätteestä kierrätetään meilläkin vasta hieman yli puolet. Ja vaikka rakentamisen lainsäädäntö on hyvässä peruskunnossa, laki myös hidastaa kiertotalouden kehittymistä, sillä uudisrakennuksissa vaaditaan useissa kohdissa käytettäväksi neitseellisiä materiaaleja.
Ongelmana on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, että jos purettuja rakennusosia viedään tontilta pois, ne luokitellaan usein jätteeksi materiaalin sijaan.
”Hollannissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten asiaa on tulkittu joustavammin ja kierrätettyjä materiaaleja on pystytty paremmin hyödyntämään rakentamisessa”, kertoo Huovila. Hän toteaa asiassa piilevän myös asenneongelman, niin meillä kuin muuallakin.
Totutut toimintamallit hidasteena
”Totutut hankintamallit ovat yksi kiertotalouden kehittymisen este. Päätöksiä tekevät ihmiset kokevat, että on turvallisempaa tehdä kuten aiemmin on tehty, koska kierrätysmateriaaleja ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin. Rakennusala on melko konservatiivinen”, pohtii Huovila.
Suomessa on Huovilan mukaan tehty useita menestyksellisiä kiertotaloutta hyödyntäviä koerakentamishankkeita. Niistä ei kuitenkaan ole tullut yritysten päätuotteita, koska tuotantolinjan muuttaminen olisi niin iso panostus. Myös kilpailutuksen vaatimus hankaloittaa kiertotalouden kehittymistä.
”Kilpailuttamisen takia ei synny jatkumoa hankkeiden välille, kun suunnittelijat ja konsultit vaihtuvat”, selventää Huovila.
Rakennusten monikäyttöisyyttä pitäisi lisätä
Kiertotalouden kehittäminen on tärkeää, koska olemassa oleva, syystä tai toisesta epäkurantiksi osoittautunutta rakennuskantaa joudutaan väistämättä uusimaan. Tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää muistaa vanha totuus, jonka mukaan paras jäte on syntymätön jäte.
Rakennuksia pitäisi suunnitella nykyistä monikäyttöisemmiksi, jotta kiinteistökannan käyttöaste pystytään pitämään korkeana myös tilojen kysyntäolosuhteiden muuttuessa.
”Asuntojen pitäisi olla muunneltavia ja esimerkiksi päiväkoteja pitäisi voida käyttää muulloinkin kuin päiväsaikaan tai ne pitäisi voida tarvittaessa muuttaa vaikka vanhusten asunnoiksi”, linjaa Huovila.
Tampere nousee esiin myös kiertotalouden edistäjänä
Huovila haluaa lopuksi nostaa esiin hyviä esimerkkejä kestävän kehityksen mukaisesta kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta Suomessa.
”SBC-ohjelman kokoontuessa Helsingissä vierailimme jo 1990-luvulla rakentuneessa Viikissä. Siellä oli hienosti jo tontinluovutusehtoihin liitetty maininnat muun muassa ruoantuotannon kytkemisestä hankkeeseen viljelypalstoineen sekä hulevesien edistyksellinen suodatusjärjestelmä”, kertoo Huovila.
Vastaavanlaisia tuoreempia esimerkkejä, tosin osittain palasina eteenpäin vietyjä hankkeita löytyy myös muun muassa Tampereen Hiedanrannasta ja Vuoreksesta. Tampere on siis nostanut häntäänsä myös kiertotalouden edistäjänä.
”Tampereelle on selvästi valikoitunut uudistushaluisia tekijöitä, jotka ovat halukkaita saamaan tietoa kiertotalouden edistämisestä”, Huovila.
Kestävän rakennetun ympäristön ohjelma jatkuu vuoteen 2030
Vuonna 2015 alkanut ja tänä vuonna päättyvä globaali SBC-ohjelma suuntautuu kehittyviin maihin, joissa uudisrakentamisen tarve on suuri. Hankkeen avulla on viety eteenpäin tietoa materiaalien uudelleenkäytöstä ja muun muassa teollisuuden lopputuotteiden hyödyntämisestä rakentamisessa. Esimerkiksi Intiassa hyödynnetään lentotuhkaa betonin valmistuksessa.
SBC-ohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi ja työ jatkuu vuoteen 2030 saakka. Sen valmistelua vetää SBC:n ydinryhmä: yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä, YK:n ympäristöohjelma UNEP sekä Australian Royal Melbourne Institute of Technology -yliopisto.