Lapsiperheköyhyys luo turvatonta tulevaisuutta

”Lasten kehityksen kannalta on tärkeää, että arki sujuu hyvin ja lapsella on turvallinen olo. Isoimpana vaikuttavana tekijänä on tietysti perheen talouteen ja terveyteen liittyvät asiat, mutta yhtä lailla asuminen vaikuttaa perheiden hyvinvointiin merkittävästi. Asumisen pitää olla kohtuuhintaista, lapsiperheillä pitää olla riittävästi tilaa, ja aluesuunnittelun keinoin asuinalueille pitää saada toimivat palvelut sekä viheralueita ja leikkipaikkoja”, listaa Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari, ja muistuttaa lapsiperheiden erityisyydestä.

”Lapsiperheajan erityistarpeet pitäisi huomioida paremmin. Meidän pitäisi tunnistaa, että lapsiperheillä on esimerkiksi enemmän tilantarvetta.”

Suomalaisten huoli asumiskustannuksista sekä asumisen vakaudesta nousivat voimakkaasti esiin Asuntosäätiön tämänvuotisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan jopa 320 000 ihmistä on joutunut muuttamaan kodistaan asumiskulujen vuoksi. Lähitulevaisuuteen kohdistuvaa muuttopelkoa kokevat eniten työssäkäyvät 45–54-vuotiaat​. Väestöliiton Perhebarometri on puolestaan osoittanut jo monena vuonna, että korkeaksi koetut asumiskustannukset vähentävät halukkuutta hankkia lapsia.   

”Edellisellä hallituskaudella sitouduttiin vähentämään lapsiperheköyhyyttä 33 000 lapsella, mutta tällä hallituskaudella on erilaisten sosiaalitukileikkausten myötä päinvastoin lisätty lapsiperheköyhyyttä tuolla määrällä lapsia”, toteaa Ristikari ja harmittelee myös asumistukiin tehtyjä leikkauksia. 

”Leikkauksista johtuvien muuttojen myötä on rikottu perheiden tukiverkostoja, mikä jälleen lisää turvattomuuden tunnetta. Uuteen paikkaan asettuminen on aina lapselle vaativa tilanne.” 

Ristikari korostaa, että keinoja asiantilan parantamiseksi olisi, kunhan ne otettaisiin käyttöön. 

”Nyt tarvittaisiin jälleen perhe- ja asuntopolitiikan kokonaisnäkemystä eli ymmärrystä nähdä asuntopolitiikka laajemmin osana sosiaalipolitiikkaa. Ensisijaisena toimenpiteenä pitäisi tarkastella sosiaaliturvaa ja lapsiperheiden etuuksia, jotta perheiden arjen sujuvuutta parannetaan. Tarvitaan myös enemmän tapauskohtaista harkintaa esimerkiksi yksinhuoltajien kohdalla, jotta lapsiperheitä pystytään suojelemaan vahingollisilta arjen muutoksilta, mikä on kriittistä lapsen kasvun kannalta.”  

Ristikari muistuttaa, että lapsiperheisiin käytetyt eurot ovat tulevaisuuden säästöä. 

”Nyt kohdistetaan lapsiperheisiin koko ajan niukkeneva määrä euroja. Meidän pitäisi päinvastoin tehdä kaikkemme, ettei yhdenkään lapsen tarvitsisi elää köyhyydessä, mikä voi aikuisiällä aiheuttaa muun muassa mielenterveysongelmia, syrjäytymistä ja rikollisuutta. Noiden ongelmien hoitaminen on kallista yhteiskunnalle. Siksi lapsiperheköyhyyden lisääminen on hölmöläisten hommaa”, kuittaa Ristikari, ja ottaa kantaa vielä kotihoidontuen lakkautuspuheisiin. 

”Ennen kuin sitä tukea lähdetään poistamaan, pitäisi tutkia tarkasti, miten se vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen.”