Asumisoikeusjärjestelmä – 5 kysymystä ja vastausta

Valtion tuki uusien ASO-asuntojen rakentamiseen loppuu vuoden 2025 jälkeen. Päätös koskee vain uusien asuntojen rakentamisen lopettamista, ei olemassa olevia asuntoja. Asumisoikeusjärjestelmää ei olla lakkauttamassa. Valtio tukee esimerkiksi jatkossakin ASO-asuntojen peruskorjauksia.

Asumisoikeusasuntojen uudistuotannon päättyminen ei vaikuta asumisoikeusasunnoissa asuvien sopimusehtoihin. Myöskään ympäristöministeriön heinäkuussa julkaistu selvitys ei ehdota muutoksia nykyisten asumisoikeusasukkaiden sopimusehtoihin. ASO-asukkaat voivat asua kodeissaan levollisin mielin.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisen loppuminen edellyttää kuitenkin ASO-järjestelmän kehittämistä. Tätä varten ministeriö on aloittanut lakimuutosten valmistelun, jotta asuminen säilyy asukkaille kohtuuhintaisena ja asukkaiden asumisturva on taattu tulevaisuudessakin.

Ympäristöministeriön selvitystyön mukaan asumiskustannuksiin ei ole odotettavissa muutoksia lähivuosina.

Pitkällä aikavälillä korotuksia olisi odotettavissa, mikäli uudistuotanto ei enää tasaa ASO-järjestelmän kustannuksia tulevinakaan vuosina. Uudistuotanto on hillinnyt käyttövastikkeiden nousua esimerkiksi monipuolistamalla asuntokannan ikärakennetta. Tämä on tuonut ennakoitavuutta ja joustoa muun muassa vanhempien ASO-talojen korjauskustannusten hallintaan, mikä on tukenut ASO-järjestelmän säilymistä kohtuuhintaisena.

YM:n selvityksen mukaan uudistuotannon loppuminen voi vaikuttaa kustannuksiin yhtiökohtaisesti 2030-luvulla, jolloin monissa asumisoikeusyhtiöissä eteen tulee mittavia korjaustoimia. Siksi selvitys kannustaa ASO-järjestelmän kehittämiseen.

Asuntosäätiön asumisoikeusasuntokanta on muiden toimijoiden asuntokantaa vanhempaa, mistä syystä tuhansissa asunnoissamme ympäri Suomea on jo toteutettu peruskorjaustoimia. Peruskorjausten kustannukset jakautuvat kaikkien Asuntosäätiön asokotien kesken, eli peruskorjaukset eivät aiheuta yhtäkkisiä muutoksia yksittäisten talojen vastikkeisiin.

Asumisoikeusasuminen on jatkossakin edullisempaa kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuminen. ASO-järjestelmän tehtävänä on edelleen tuottaa asukkaille kohtuuhintaista asumista.

Asumisoikeusasukas saa takaisin maksamansa asumisoikeusmaksun, jos hän luopuu asunnostaan. Asuntosäätiön talous on kunnossa, ja asumisoikeusasukkaamme voivat asua kodeissaan turvallisin mielin.

Asumisoikeusmaksu on sidottu rakentamisen kustannuksia kuvastavaan rakennuskustannusindeksiin. Niin kauan kuin yleiset rakennuskustannukset Suomessa kallistuvat, asumisoikeusmaksusta saa voittoa.

Ympäristöministeriö tutkii lakimallia, jossa asumisoikeusyhteisöt, kuten Asuntosäätiö, voisivat muuttaa asumisoikeusasunnot vuokra- tai omistusasunnoiksi mahdollisessa konkurssitilanteessa. Näin voitaisiin toimia kuitenkin ainoastaan tilanteissa, jossa konkurssitilanne aiheuttaisi vakavan uhkan asukkaiden asumisturvalle. Tämä ei ole vielä mahdollista, ja vaatisi lakimuutoksen.

Asuntosäätiön talous on vakaalla pohjalla ja asukkaamme voivat tältäkin osin asua kodeissaan turvallisin mielin.

Ympäristöministeriöllä on selvityksessään myös lainsäädäntötyöhön ehdotus, jossa asukkailla voisi olla mahdollisuus lunastaa ASO-asunto omaksi. Asunnon lunastamisen tulisi kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, eli asumisoikeusyhteisö ei voisi vaatia asukasta lunastamaan asuntoa omaksi ilman tämän suostumusta. Tämäkään ei ole vielä mahdollista, ja vaatisi lakimuutoksen.

Asumisoikeuskoti on edelleen erinomainen ja turvallinen valinta.

Asuntosäätiö tekee työtä sen eteen, että ASO-järjestelmä pidetään elinvoimaisena, vaikka uusia asuntoja ei enää tulevaisuudessa rakennettaisikaan. Jatkamme pitkäjänteistä asuntokannastamme huolehtimista peruskorjausten avulla ja panostamme jatkossakin asumisviihtyvyyteen. Pyrimme myös aktiivisesti vaikuttamaan ASO-järjestelmää koskevaan lainvalmistelutyöhön ajamalla nykyisten ja tulevien asukkaidemme etuja.