Tuetun asumisen arvo ymmärretään EU:ssa

EU julkaisi vuoden 2025 lopulla kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman, The European Affordable Housing Plan, jolla pyritään vastaamaan eurooppalaiseen asumisen kriisin. Monissa maissa asuntojen hinnat ovat nousseet viimevuosina kohtuuttomasti, ja asunnoista on pulaa.

Suomessa hintakehitys on kulkenut toiseen suuntaan, mutta meilläkin pieni- ja keskituloisten kukkarolle sopivista kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Siitä huolimatta vuokra-asuntojen korkotukivaltuuksia on leikattu merkittävästi, ja uusien asumisoikeusasuntojen tuotannolta tuki on lopetettu kokonaan.

Suomessa ollaan nyt ajamassa alas järjestelmää, jota muualla Euroopassa pyritään saamaan aikaan. Kohtuuhintaista asumista pidetään EU:ssa keskeisenä keinona luoda yksilöille mahdollisuuksia mennä elämässään eteenpäin. Se nähdään myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäjänä.

”Meillä on kyetty luomaan tasapainoinen malli vapaarahoitteisen ja tuetun asuntotuotannon kautta. Molempia tarvitaan, koska investorit eivät ole halukkaita sijoittamaan tuettuun asumiseen, eikä kohtuuhintaisuutta saada aikaan vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Siksi tarvitaan myös valtion tukemaa tuotantoa”, perustelee Asuntosäätiön toimitusjohtaja Jukka Helminen.

Helminen kävi keväällä Asuntoreformiyhdistyksen matkalla Brysselissä tutustumassa EU:n suunnitelmiin kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi.

”EU:sta löytyy tahoja, joiden kanssa käydä keskusteluja muun muassa rahoituskysymyksistä. Suomi tarvitsisi nyt edunvalvonnan koordinointia, jotta pystyisimme hyödyntämään esimerkiksi mahdollisen EU-rahoituksen yhtenä keinona kohtuuhintaisen tuotannon toteuttamiseksi”, pohtii Helminen.

Suomalaiset mepit jättivät huhtikuussa EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan tarkennusta korkotukilainojen sisällyttämisestä osaksi EDP-velkaa. Korkotukilainakanta vaikuttaa noin seitsemän prosenttiyksikön eli noin 20 miljardin euron verran velkataakkaamme huolimatta siitä, että kyse ei ole velkarahasta, vaan lainojen toissijaisista takauksista. Ensisijaisina takauksina ovat kiinteistökiinnitykset.

”On hyvä, että poliittiset tahot ovat Suomessa löytäneet yhteisrintaman EDP-velka-asiassa. EU:ssa kuulemamme perusteella on pakko todeta, että siihen tuskin on tulossa nopeaa ratkaisua. Tilannettamme hankaloittaa myös se, että Valtion asuntorahasto on lakkautettu ja tuettu asuntotuotanto joutuu kilpailemaan budjettirahoista”, toteaa Helminen, joka pitää tilannetta murroskohtana kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta. Hyviä ominaisuuksia sisältävää toimintamallia ei kannattaisi ajaa alas.

”Kohtuuhintaisen asuntotuotannon avulla on pystytty tuottamaan myös asumisoikeusasuntojen kaltaista välimalliasumista. Kaupungeille välimalli tarjoaa työkalun segregaation ehkäisyyn, asuinalueet tarvitsevat monipuolisia asumismuotoja”, korostaa Helminen.

Asuntosäätiö pyrkii pitämään yllä kyvyn tuottaa asumisoikeusasuntoja tulevaisuudessakin, mutta aikaa ei olisi hukattavaksi.

”Kyse ei ole pelkästään työntekijäresursseista, vaan koko tuotantoprosessi pitää pystyä pitämään yllä, ja myös tonttivaranto. Meille tulee viikoittain yhteydenottoja rakennusliikkeiltä, jotka tarjoavat hankkeita korkotukituotannolle, ja joille nyt joudumme sanomaan pääosiin ei. Mitä pidempään pattitilanne jatkuu, toimijat joutuvat ajamaan alas suunnitelmiaan. Se hidastaa uudistuotannon käynnistymistä sitten, kun markkinoiden ylitarjontatilanne aikanaan tasaantuu. Siitä seuraa väistämättä asuntopula ja hinnat lähtevät nousuun”, arvioi Helminen.