Rakentaminen siivittäisi Suomen taloutta nousuun

Rakentamisen volyymi siihen suoraan kytkeytyvine palveluineen oli vuoden 2022 lopulla noin 44 miljardia euroa. Tähän päivään mennessä summasta on sulanut noin 6,5 miljardia euroa. Valtiolle se tarkoittaa reilun kahden miljardin euron menetyksiä verotuloina. 

”Ilman voimakkaampaa talouskasvua rakentaminen ei lähde Suomessa liikkeelle, vaikka muualla Euroopassa kasvua jo on. Erityisesti tämä koskee uudisasuntotuotantoa ja korjausrakentamista. Infran osalta tilanne on parempi ja teollisissa toimitilainvestoinneissa voidaan odottaa kasvua vuoden edetessä”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell, ja kuvaa tilannetta hyvin poikkeukselliseksi. 

”Suhdannemuutos on ollut niin voimakas, että en olisi uskonut tällaista enää tapahtuvaksi nykymaailmassa. Suomessa asuntojen hinnat laskevat edelleen ja asuntotuotannon määrä jää neljättä vuotta selvästi alle 20 000 asunnon.” 

Talouskasvua odotellessa Randellilla on esittää keinoja tilanteen helpottamiseksi. Omistusasumisen korkovähennysoikeus pitäisi palauttaa ainakin määräajaksi ja varainsiirtovero poistaa pysyvästi. Asuntokauppa täytyisi saada kunnolla liikkeelle tavalla tai toisella.

”Rahoituksen sääntelyyn pitäisi saada kevennyksiä ja lisää joustoa, jotta ihmiset uskaltaisivat ostaa asuntoja. Laina-aikoja voisi pidentää, jolloin ostajien talouteen saataisiin pelivaraa”, toteaa Randell.

Randell korostaa asumisen merkitystä talouden kehittymisessä.

”Kokemus omasta varallisuudesta syntyy oman asumisen kautta. Siksi asuminen vaikuttaa niin voimakkaasti siihen, miten oma taloudellinen liikkumatila koetaan. Tilannetta hankaloittaa myös se, että suomalaisten asuntolainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka ovat herkempiä taloudellisille häiriöille.”

Randell kaipaa joustoa myös maapolitiikkaan.

”Kaupungit ja kunnat voisivat olla joustavampia tontinluovutukseen ja kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Niillä vaikutetaan merkittävästi rakennushankkeiden kannattavuuteen.”

Valtion tukemaan tuotantoon Randell kaipaa uusia rahoitusmuotoja. Varke on myöntänyt parina edellisenä vuonna ennätysmäärän lainavaltuuksia, mutta tänä ja erityisesti ensi vuonna määrä suorastaan romahtaa.  

”Vapaarahoitteinen tuotanto ei määrällisesti tule korvaamaan valtion tukeman tuotannon vähentymistä ainakaan tänä vuonna eikä todennäköisesti myöskään ensi vuonna. Siksi korkotukivaltuuksien määrä laskee liian alas erityisesti ensi vuonna. Perinteisen pitkän korkotukilainamallin rinnalle pitäisi myös löytää uudenlaisia takausmalleja, joilla pystyttäisiin yhdistämään valtion takaus ja yksityinen rahoitus. Ilman rahoitukseen liittyvää valtion tukea vuokra -asuntotuotannon käynnistyminen on hitaampaa.” 

Randell näkee tarpeellisina myös vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvat asumisen mallit kuten asumisoikeusasumisen. Tosin aso-järjestelmä olisi hänen mielestään hyvä kehittää joustavammaksi, koska valtio näkee ikuisesti voimassa olevat rajoitteet ongelmallisina. Rajoitukset voivat tietyissä tilanteissa muodostua haasteeksi myös aso-toimijoille.  

”Tarkastelun keskiössä tulee luonnollisesti olla asukkaiden aseman turvaaminen muutostilanteissa. Toisin sanoen järjestelmän parantaminen, ei lopettaminen. Välimalliasumista tarvitaan Suomessa niin kuluttajien tarpeisiin kuin myös segregaation ehkäisyyn. Toivottavasti hallitus ratkaisee aso-järjestelmän tilanteen niin, että kuluttajien epävarmuus järjestelmän osalta hälvenee. Samalla tavoin kaikkien kuluttajien luottamusta talouteen pitäisi kasvattaa kaikin keinoin, jotta vapaarahoitteinen tuotanto saadaan liikkeelle. Se olisi kansakunnan edun mukaista toimintaa.” 

Uusia asuntoja tehdään nyt ennätysvähän, tänäkin vuonna alle 20 000 asuntoa. Vuosittaiseksi uudistuotannon tarpeeksi on arvioitu keskimäärin 31–36 000 asuntoa vuodessa.

”Asuntopulaa on vielä vaikea varmasti ennustaa tulevaksi, mutta edessä tulee väistämättä olemaan tilanne, jossa kaikkia asuntotyyppejä ei ole riittävästi tarjolla. Tämä synnyttää osaltaan markkinahäiriötilanteen. Parempi olisi pyrkiä tasaisempaan tuotantoon”, pohtii Randell.

Tulevaisuuden taivaanrannalla Randell näkee kuitenkin hienoista valonkajoa. Euroopassa talouskasvun merkkejä on jo olemassa.

”Jos ei tule uutta shokkia, Suomenkin talous pysyy plussan puolella eli talous kääntyy kasvuun jossain vaiheessa.”