Tuettu aso- ja vuokra-asuntotuotanto ei ole valtiolle riski
Artikkeli — 22.05.2026 Kirjoittaja — Päivi Karvinen Kuvat — Mikko Käkelä
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kyseenalaistaa yleisen väitteen siitä, että tuettu asuntotuotanto olisi valtiolle iso taloudellinen riski. Samalla hän esittää, että korkotukilainat tulisi saada pois julkista velkaa rasittamasta, jotta tilastointivirheen takia ei harjoitettaisi vääränlaista asuntopolitiikkaa.
Tuetulle asuntotuotannolle tarkoitettuja, esimerkiksi uusien kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista mahdollistavia, lainavaltuuksia on leikattu rajusti. Tänä vuonna valtuudet puolittuivat edellisvuodesta, ja ensi vuonna niitä puolitetaan jälleen. Asumisoikeusasuntojen uudistuotannolle tuki loppui kokonaan tämän vuoden alussa. Kun viime vuonna Varke-tuotantoa pystyttiin käynnistämään noin 8 000 asunnon verran, ensi vuonna luku on vain 2 000.
”Puhutaan miljardien eurojen säästöistä ja tarkoitetaan rahallista säästöä, mutta näinhän asia ei ole. Puhtaasti rahallinen tuki, kassavirrallinen kustannus koostuu korkotuesta, mikä tarkoittaa vain miljoonia euroja vuositasolla”, täsmentää Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
”Miljardeista puhuttaessa unohdetaan, että kyseessä on valtion niin sanottu täytetakaus. Ensisijaisena takauksena ovat kiinteistökiinnitykset, ja vasta toissijaisena tulee valtion takaus”, korostaa Kallio.
Tuettu asuntotuotanto on jo pitkään kohdentunut kasvukeskuksiin, joissa asuntokysyntä on pitkäaikaista ja työpaikat sijaitsevat lähellä. Riski taloudellisten vastuiden mittavasta realisoitumisesta on alhainen.
”Täytyy myös muistaa, että valtion riskiä joutua korvausvastuuseen vähentää sekin, että suuri osa Varke-toimijoista on puhtaasti kuntien kokonaan omistamia tytäryhtiöitä. Kunnilla on selkeä intressi hoitaa kaikki mahdolliset ongelmat, joita heidän asuntoyhtiöillään on.”
Lainojen sitominen EDP-velkaan on tilastointivirhe
Korkotukilainat otettiin mukaan määrittämään maiden julkisen talouden kestävyyttä kuvaavaa julkisyhteisöjen EDP-velkaa (Excessive Deficit Procedure) vuonna 2022. Niiden määrä nostaa Suomen velaksi määriteltyä summaa seitsemän prosenttia.
Suomessa tilanne on nyt johtanut ajattelumalliin, jossa tuetun asuntotuotannon vähentämistä pidetään keinona parantaa tilastoja.
Myös Orpon hallitus on havahtunut asiaan, ja viestii pyrkivänsä vaikuttamaan siihen, mutta käytäntöä ei ikävä kyllä ole yksinkertaista oikaista.
Kohtuuhintaisen asumisen puute lisää myös asunnottomuutta ja sosiaalisia ongelmia.
Tarvitaan enemmän ’sekä että’ -ajattelua
Esa Kalliota harmittaa, että asuntopoliittisessa keskustelussa keskitytään nyt liikaa yksityisen ja tuetun asumisen vastakkainasetteluun.
”Asuntomarkkinoilla tarvitaan kumpaakin tuotantoa. Varke-tuotanto on tärkeä yksityisen vuokraustoiminnan jatke, eikä suinkaan vääristä asuntomarkkinoita”, hän toteaa.
Suomessa on käynnissä iso kansallinen muuttoliike, jonka myötä ihmiset muuttavat sinne, missä on työtä tarjolla. Asumisen hinta on kuitenkin muodostunut esteeksi, ja se koskee niin maan sisäistä muuttoliikettä kuin myös maahanmuuttoa.
”Asuntojen hinnat ja vuokratasot ovat kasvukeskuksissa sillä tasolla, ettei ihmisillä ole varaa muuttaa, mikä tulee hidastamaan meidän talouskasvuamme. Kohtuuhintaisen asumisen puute lisää myös asunnottomuutta ja sosiaalisia ongelmia. Segregaatiokin tulee lisääntymään”, arvioi Kallio.
Rakentamisella on myös suuri merkitys bruttokansantuotteeseen. Se tuo 1,4–1,8-kertaisesti sijoitetut eurot takaisin, korostaa Kallio ja kumoaa vielä yhden väitteen.
”Sanotaan, että ei voida tehdä tuettua tuotantoa lisää, kun on niin paljon asuntoja myymättä. Ne ihmiset, jotka tarvitsevat Varke-asuntoja, eivät ole kovinkaan potentiaalisia ostamaan niitä myymättömiä asuntoja. Kuluttajat ovat erityyppisiä, joten näitä asioita ei pitäisi rinnastaa”, Kallio painottaa.
Lisää luettavaa
-
Artikkeli—01.06.2026Tuetun asumisen arvo ymmärretään EU:ssa
-
Artikkeli—30.03.2026Rakentaminen siivittäisi Suomen taloutta nousuun
-
Artikkeli—20.11.2025Segregaatio vaikuttaa yhteiskuntarauhaan