Valtion tukema asuntotuotanto on keskeinen työkalu asunnottomuuden ehkäisyyn

Turun yliopiston projektitutkija Veera Niemi viimeistelee väitöskirjaansa asunnottomuudesta, jossa hänen mielestään on kyse ihmisoikeudesta.

”Asunnottomuus on ihmiselle vaarallista sekä henkisesti että fyysisesti. Se lisää pelkoa, stressiä ja turvattomuutta, ja laskee elinikää. Ilman asuntoa ihminen ei myöskään pysty toimimaan yhteiskunnassa, kun palvelut, työllistyminen ja koulutus perustuvat siihen, että ihminen asuu jossakin”, toteaa Niemi.

Suomi on asunnottomuuden torjunnan mallimaa. Yli vuosikymmenen ajan asunnottomuutta on pystytty vähentämään vuosi vuodelta, mutta viime vuonna tilastokäyrät lähtivät nousuun.

”Yksittäisen vuoden osalta ei vielä pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta hiljaiset signaalit ennustavat asunnottomuuden lisääntymistä. Esimerkiksi asumiskustannukset ovat merkittävästi nousseet samaan aikaan, kun sosiaalituissa on tehty historiallisia heikennyksiä. Asunnottomaksi joutuu nyt uudenlaisia ryhmiä puhtaasti taloudellisista syistä”, kertoo Niemi.

Asunnottomuuteen yhdistetään esimerkiksi päihderiippuvuuden tai syrjäytyneisyyden kaltaisia yksilöllisiä taustavaikuttimia, joiden nähdään vaikeuttavan pysyvän kodin järjestymistä. Puhutaan myös, että kaikkea asunnottomuutta ei saada kitketyksi, koska osa ihmisistä valitsee asunnottomuuden.

”En usko valittuun asunnottomuuteen, eivätkä haastattelututkimukset tue väitettä. Yksilöllisten syiden sijaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota yhteiskunnan rakenteellisiin syihin, jotka ajavat asunnottomuuteen. Jos ihminen menettää asuntonsa toistuvasti esimerkiksi mielenterveyden tai päihdeongelman takia, on kyse siitä, että hänelle ei ole tarjolla sopivaa hoitoa. Monialainen yhteistyö esimerkiksi terveys- ja asuntosektoreilla olisi tärkeää”, selventää Niemi.

Suomi on Niemen mukaan onnistunut asunnottomuuden torjunnassa erityisesti riittävän kohtuuhintaisen asuntotarjonnan sekä 2010-luvulla käynnistetyn Asunto ensin -ohjelman ansiosta. Tuolloin ymmärrettiin, että ihmisen pitää saada ensin asunto ja sitten vasta pohditaan kuntoutusta. Asunto ensin -ohjelma on yhä voimassa, mutta kohtuuhintaisista asunnoista tulee todennäköisesti olemaan puutetta lähivuosina. Korkotukilainavaltuuksia leikataan siten, että vuonna 2027 on mahdollista käynnistyä vain 2000 asunnon tuotanto, kun tänä vuonna tuo luku on yli 8000.

”Asunnottomuus on aina poliittinen valinta, ja asunnottomuuden ehkäisemisen poliittisia peruskulmakiviä on pitää kiinni valtion tukemasta asuntotuotannosta. Pitäisi ymmärtää, että valtion tukeman asuntotuotannon voi ajaa nopeasti alas, mutta sen tuotannon uudelleen käynnistäminen voi kestää kauan. Asunnottomuus pitää nähdä osana asuntomarkkinoita, ei markkinoiden ulkopuolisena tekijänä. Eikä tilannetta voi jättää markkinaehtoisuuden armoilla”, korostaa Niemi. 

Veera Niemi työskentelee tällä hetkellä Länsi-Suomen yleishyödyllisen asuntosäätiön rahoittamassa ASKE-tutkimushankkeessa, Nordforskin rahoittamassa HACL-tutkimushankkeessa sekä ympäristöministeriön rahoittamassa RADAR-hankkeessa.