Artikkeli

Toiset kokevat lähiötä kohtaan kotiseuturakkautta, kun taas toisille se näyttäytyy ongelmavyyhtinä. Tosiasia kuitenkin on, että suuri osa suomalaisista asuu lähiöissä, joiden kehittäminen on juuri nyt erittäin ajankohtaista.

Asuntosäätiö rakennuttaa Pohjois-Pasilan Postipuistoon 89 uutta asumisoikeuskotia osoitteeseen Kuormakatu 6. Puurakenteinen asuinkortteli valmistuu vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Lahden kaupungin rakennustarkastaja Juhani Pirinen haastaa suomalaisen rakennusteollisuuden hyppäämään pois 70-luvun rakentamisen mallista. Tulevaisuuden rakennukset pitäisi suunnitella ja rakentaa siten, että ne ovat korjattavissa.

Harmaan talouden torjunta rakennusalalla on melko hyvällä tolalla Suomessa tiukan valvonnan ja kiinnijäämisriskin takia. Konnat kehittävät kuitenkin koko ajan uusia kikkoja, joten laakereilla ei voida levätä. Rakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja Kim Kaskiaro korostaa, että urakoitsija toimii yleensä siten kuin hankkeen rakennuttaja haluaa.

Kukapa vastustaisi ajatusta energia- ja ympäristötehokkaasta rakentamisesta. Asuntosäätiön ensimmäinen Joutsenmerkki-talo on valmis, mutta Joutsenmerkin yleistyminen asumisoikeuskohteissa ei ole näköpiirissä. Miksei?

Asumisen ratkaisut vaikuttavat monella tavalla hyvinvointiin, selviää Työterveyslaitoksen toteuttamassa ’Miten Suomi voi?’ -tutkimuksessa. Tutkimuksessa kartoitettiin korona-ajan vaikutuksia työhyvinvointiin.

Suomessa rakentamisen kiertotalous on vielä yllättävän vähäistä, vaikka meillä olisi kaikki elementit siihen, että voisimme olla kokoamme suurempi toimija maailmanlaajuisesti.

Laadukas asuminen on lapsen tasa-arvoisen elämän perusta.

Sosten pääekonomisti Anni Marttinen uskoo, että uusliberalistinen talouskasvun tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on ohi. Katse kohdistetaan yhä enemmän oikeudenmukaisuutta korostaviin talousmalleihin, jotka haluavat löytää ympäristön ja ihmisen tasapainon. Myös asuntomarkkinat kaipaavat uudenlaista ajattelua.

Monimuotoinen viherrakenne palkitsee kaikkia: ihmistä yksilönä, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa ja ympäröivää luontoa. Meidän ihmisten pitää vain alkaa näkemään luonnon merkitys laajemmin, myös osana kaupunkikehitystä.